\documentclass[a4paper, twoside, openany]{book}
\usepackage[T1]{fontenc}
\usepackage[utf8]{inputenc}
\usepackage[finnish]{babel}
\usepackage[margin=2cm]{geometry}
\usepackage{graphicx}
\usepackage[labelfont=bf]{caption}
\usepackage{hyperref}
\usepackage{enumitem} % Custom list formats
\usepackage{colortbl} % Set cell background color in tables
\usepackage{tabularx} % Set table width
\usepackage{float} % Force table/figure place
\usepackage[tc]{titlepic} % Centered figure on title page
\usepackage{bookmark} % Disable bookmark level warnings
%\usepackage{subcaption}
%\usepackage{tikz}
% Never indent first line of paragraph, but add space between paragraphs
\setlength{\parindent}{0pt}
\setlength{\parskip}{1em}
% remove footer (page number) from chapter opening pages
\usepackage{fancyhdr}
\fancypagestyle{plain}{\fancyhf}
\renewcommand{\headrulewidth}{0pt}
% continuous figure and section numbering through the document
\usepackage{chngcntr}
\counterwithout{figure}{chapter}
\counterwithout{section}{chapter}
% period as label separator in figure captions
\captionsetup[figure]{labelsep=period}
% remove chapter numbers from chapter titles
\usepackage{titlesec}
% NOTE: \titleformat breaks HTML compilation, so it is only used for PDF
% compilation. Therefore, chapter numbers are removed from HTML-file using
% post_process_html.sh script.
\ifx\HCode\undefined
\titleformat{\chapter}[hang]{}{}{0pt}{\Huge\bfseries}
\fi
% remove chapter numbers from headers
\renewcommand{\chaptermark}[1]{\markboth{}{#1}}
% remove chapter number from section numbering
\renewcommand*\thesubsection{\arabic{subsection}}
% show numbers of subsubsection in titles
\setcounter{secnumdepth}{4}
% set footnote symbol to * instead of number
\renewcommand*{\thefootnote}{\fnsymbol{footnote}}
% compact lists
\setlist[itemize]{noitemsep}
\setlist[enumerate]{itemsep=0mm}
\begin{document}
\titlepic{\includegraphics[width=0.5\textwidth]{figures/mitali.jpg}}
\author{Suomen Kyykkäliitto ry}
\title{Kyykkäurheilun sääntökirja}
\date{30.3.2019}
\maketitle
\tableofcontents
\chapter{Lakiosa}
\subsection{Kyykkäurheilun kansallinen johto}
Kyykkäurheilun kansallinen johto on Suomen Kyykkäliitto ry:llä, joka johtaa ja valvoo kyykkäurheilua ja
kilpailusääntöjen noudattamista.
\subsection{Kansainvälinen kilpailu}
Kilpailu on kansainvälinen, kun se on avoin eri kansallisuutta oleville kilpailijoille.
\subsection{Kansallinen kilpailu}
Kilpailu on kansallinen, kun osanotto on sallittu vain ko.\ maan kilpailijoille.
\subsection{Piirikunnallinen kilpailu}
Kilpailu on piirikunnallinen, kun osanotto siihen on sallittu vain piirin jäsenseurojen jäsenille.
\subsection{Jäsentenvälinen kilpailu}
Kilpailu on jäsentenvälinen, kun osanotto siihen on sallittu vain jäsenseuran jäsenille.
\subsection{Kutsukilpailu}
Kilpailu on kutsukilpailu, kun siihen saavat osallistua vain järjestävän seuran kutsumat kyykänpelaajat.
\subsection{Ennätys}
Ennätys on paras tulos, joka on saavutettu sääntöjen edellyttämällä tavalla.
Ennätyksen hyväksyminen edellyttää tuomariston hyväksymisen ja ilmoituksen Suomen Kyykkäliitonhallitukselle. Ennätyssuorituksen jälkeen kenttä ja pelivälineet mitataan tuomariston toimesta.
\subsection{Suomen ennätys ja tilastokelpoisuus}
\label{sec:suomen_ennatys}
Suomen ennätys on Suomen Kyykkäliiton hallituksen hyväksymä, suomalaisen kilpailijan tekemä ennätys,
joka on saavutettu Kyykkäliiton hyväksymissä kansainvälisissä, kansallisissa tai piirinmestaruuskilpailuissa. Ennätys- ja tilastokelpoisiksi katsotaan edellä mainituissa kilpailuissa kesäolosuhteissa
saavutettu tulos. Ennätyksiksi hyväksytään naisten-, miesten-, veteraanien ja junioreiden ennätykset.
Hallissa heitetyt ennätykset ja tulokset tilastoidaan erikseen.
\subsection{Lisenssi}
Lisenssi on henkilökohtainen rekisteröintiasiakirja ja samalla vakuutustodistus, joka on myönnetty
kilpailuun osallistuvalle henkilölle. Lisenssin haltijan edellytetään tuntevan kyykkäkilpailujen säännöt,
sekä sitoutuvan niitä noudattamaan. Kukaan ei voi osallistua Suomen Kyykkäliiton alaiseen
kyykkäkilpailuun, ellei hänellä ole tämän liiton lisenssiä. Lisenssi on uusittava vuosittain ja siitä on
suoritettava Suomen Kyykkäliiton vuosittain määräämä lisenssimaksu.
\subsection{Pelaajasiirrot}
Pelaaja voi edustaa kilpailuissa pelaajana vain yhtä jäsenseuraa. Pelaajien siirtyminen jäsenseurasta toiseen
sallitaan vuosi-ilmoituksen yhteydessä tai erityisestä syystä kilpailukauden aikana yhden kerran.
Takaisinsiirtoa ei hyväksytä saman kauden aikana. Siirrot on kirjallisesti ilmoitettava Suomen Kyykkäliiton
hyväksyttäväksi.
\subsection{Kilpailujen järjestäminen}
Kilpailuja saavat järjestää Suomen Kyykkäliittoon kuuluvat jäsenseurat.
\subsection{Kilpailulupa}
\label{sec:kilpailulupa}
SM- ja kansallisen kilpailun järjestämiseksi vaaditaan aina Suomen Kyykkäliiton hallituksen myöntämä
lupa. Piirikunnalliseen, jäsentenväliseen, ja kutsukilpailuun, sekä heimojuhlien tms.\ yhteydessä pelattavaankilpailuun ei vaadita Kyykkäliiton lupaa. Piirinmestaruuskilpailusta toimitettava kilpailulupa-anomuksen
ilmoitusosa ja tulokset korvaavat luvan kun ne toimitetaan Kyykkäliittoon säädetyssä ajassa kilpailujen
päättymisestä (kohta~\ref{sec:tulosluettelo}). Kilpailuissa, joilla ei ole Kyykkäliiton lupaa, ei liiton vastuu- ja lisenssivakuutus
ole voimassa.
\subsection{Kilpailulupamaksut}
\label{sec:kilpailulupamaksut}
Jokaisesta kilpailusta, josta vaaditaan kohdan~\ref{sec:kilpailulupa} mukaisesti kilpailulupa, tulee järjestäjien maksaa
kilpailulupamaksu. Maksu määritellään henkilökohtaisen kilpailun, joukkuekilpailun tai parikilpailun
osanottomaksun maksaneiden lukumäärien mukaisesti. Maksujen suuruudet määrää Suomen Kyykkäliitto
vuosittain. Maksu Kyykkäliitolle on suoritettava seitsemän vuorokauden kuluessa kilpailun päättymisestä.
\subsection{Kilpailuluvan anominen}
\label{sec:kilpailuluvan_anominen}
Kilpailulupa-anomus on tehtävä Suomen Kyykkäliiton tätä tarkoitusta varten painattamalle lomakkeelle.
Kilpailuluvat on anottava tammikuun loppuun mennessä kuluvalle vuodelle. Kalenterin ulkopuoliset
kilpailut on anottava viimeistään 2kk ennen suunniteltua kilpailupäivää.
\subsection{Kilpailuluvan kieltäminen ja peruuttaminen}
Suomen Kyykkäliitto ei myönnä lupaa kilpailulle, jota ei järjestetä näiden sääntöjen mukaisesti. Kyykkäliitto voi antaa varoituksen tai peruuttaa jo myönnetyn kilpailuluvan, jos järjestävä seura ei ole säädetyssä
ajassa toimittanut edellisen kilpailun kohdan~\ref{sec:kilpailuluvan_anominen} kilpailuanomuksen ilmoitusosaa ja maksanut kyseessä
olevan kilpailun kilpailulupamaksua (kohta~\ref{sec:kilpailulupamaksut}).
\subsection{Kilpailukutsu}
Kilpailukutsu on julkaistava hyvissä ajoin ennen kilpailupäivää. Kutsussa tulee esiintyä seuraavat asiat:
\begin{itemize}
\item kilpailun pitopaikka osoitteineen
\item kilpailupäivä ja alkamisajankohta
\item kilpailusarjat
\item ennakkoilmoittautumisten vastaanottaja
\item viimeinen ilmoittautumisaika
\item ilmoittautumistapa
\item otetaanko jälki-ilmoittautumisia
\end{itemize}
Hyväksyttyjen kilpailujen osalta kutsut julkaistaan Suomen Kyykkäliiton virallisessa kilpailukalenterissa.
\subsection{Ilmoittautuminen}
Ilmoittautuminen on kilpailijan ja järjestäjän välinen sopimus. Ilmoittautumistapa mainitaan aina kilpailukutsussa. Paperille tulostuvat ilmoittautumiset katsotaan kirjallisiksi. Ilmoittautumisen yhteydessä on aina
mainittava pelaajan sarja ja mahdolliset ikähyvitykset.
\subsection{Ilmoittautumisajan päättyminen}
SM-kilpailuissa ilmoittautumisaika päättyy aina viimeistään kolme päivää ennen varsinaista kilpailupäivää.
Kansallisissa kilpailuissa viimeistään kaksi päivää ennen varsinaista kilpailupäivää ellei kilpailukutsussa
määrätä lyhyempää aikaa. SM-kilpailuihin jälki-ilmoittautuneilta järjestävä seura perii aina osanottomaksun viisinkertaisena. Kansallisen kilpailun jälki-ilmoittautumisesta on järjestävällä seuralla oikeus
periä osanottomaksun kaksinkertaisena.
\subsection{Osanoton varmistaminen}
Kilpailijan on varmistettava osanottonsa kilpailupaikalla viimeistään 1/2 tuntia ennen kilpailua, ellei kilpailukutsussa ole mainittu lyhyempää aikaa. Osanoton varmistamisen yhteydessä on kilpailijan lisenssin
voimassaolo selvitettävä.
\subsection{Osanottomaksut}
Kustannusten kattamiseksi on kilpailun järjestäjällä oikeus periä osanottomaksua. Osanottomaksujen
enimmäismäärät määrää Suomen Kyykkäliitto vuosittain.
\subsection{Osanoton kieltäminen}
Jos kilpailun järjestäjä kieltäytyy hyväksymästä ilmoittautunutta osanottajaa kilpailuun, on siitä ilmoitettava asianomaiselle viimeistään ilmoittautumisajan päättymistä seuraavan vuorokauden kuluessa, kuitenkin
viimeistään tuntia ennen kilpailujen alkua. Kielto perusteluineen on ilmoitettava Suomen Kyykkäliittoon
anomuslomakkeen ilmoitusosalla. (kohta~\ref{sec:kilpailuluvan_anominen})
\subsection{Ylin valvontaoikeus}
SM-kilpailuihin Suomen Kyykkäliitto määrää kilpailuille valvojan, joka on tuomariston puheenjohtaja.
Muun tuomariston, sekä valvojan kansallisissa kilpailuissa määrää kilpailujen järjestäjä. Tuomariston
muodostaa valvoja (tuomariston puheenjohtaja) ja kaksi jäsentä. Tuomaristo on nimettävä vähintään 1/2
tuntia ennen kilpailun alkua.
\subsection{Tuomariston tehtävät}
\begin{enumerate}[label=\arabic*)]
\item Tuomaristolla on rajaton oikeus valvoa Suomen Kyykkäliiton puolesta, että kilpailussa ja niiden järjestelyissä noudatetaan virallisia kilpailusääntöjä. Kilpailujen järjestelyvastuu on kilpailun järjestävällä seuralla.
\item Tuomaristo ratkaisee jokaisen vastalauseen, joka kilpailujen yhteydessä voidaan jättää.
\item Tuomaristolla on oikeus sulkea kilpailusta kilpailija, joka kilpailujärjestäjän heille tekemän ilmoituksen perusteella ei ole hyväksyttävä tai jonka he katsovat syyllistyneen sopimattomaan käyttäytymiseen tai epäurheilijamaiseen tekoon. Sulkeminen aiheuttaa aina osanottomaksun menetyksen kilpailun järjestäjien hyväksi.
\item Tuomaristolla on oikeus antaa poistaa kilpailualueelta jokainen kilpailija, joka kieltäytyy tottelemasta kilpailutoimitsijain antamia määräyksiä.
\item Tuomaristo tarkastaa ja hyväksyy pelikentän, mittalaitteet ja pelivälineet.
\item Tuomaristo suorituttaa tarvittaessa kenttien kunnostuksen ennen alku- ja loppukilpailujen alkua.
\item Tuomaristo voi pistokokein suorittaa kenttien mittauksen tai jos kilpailija jonkun kentän osalta sitä erikseen vaatii.
\item Tuomariston tulee kilpailujen päätyttyä täyttää Kyykkäliitolle lähetettävän ilmoituslomakkeen (kohta~\ref{sec:kilpailuluvan_anominen}) osuutensa allekirjoituksin varustettuna. Ilmoituksessa tulee olla yksityiskohtaiset tiedot mahdollisesti jätetyistä vastalauseista ja tuomariston niiden johdosta tekemistä kilpailusta sulkemisista, sekä ehdotus niiksi toimenpiteiksi, joihin tuomaristo sellaisessa tapauksessa katsoo aiheelliseksi ryhtyä. Ilmoituslomakkeessa on lisäksi mainittava saavutetut ennätykset ja niiden tekijät.
\item Tuomaristolla on oikeus suorituttaa doping-testejä jokaisessa sarjassa kaikissa kilpailuissa ja tarvittaessa esim.\ alkometritestejä.
\item Vetoaminen tuomariston päätöksestä on sallittua vain, jos se koskee sääntöjen soveltamista.
\end{enumerate}
\subsection{Erilaiset rangaistukset}
Suomen Kyykkäliiton langettamat rangaistukset ovat:
\begin{itemize}
\item huomautus
\item moite
\item varoitus
\item kilpailusta sulkeminen
\item kilpailukielto
\item kilpailukelvottomaksi julistaminen
\end{itemize}
Edellä mainitut rangaistukset voidaan tuomita vasta sen jälkeen kun tutkimukset ovat suoritettu ja
tapauksen johdosta kuultu myös asianosaisia. Kyykkäliitto voi antaa rangaistuksen myös tuomariston
kilpailusta sulkemalle pelaajalle. Varoitus on voimassa 12 kuukautta sen antamisesta.
\subsubsection{Kilpailusta sulkeminen}
Suomen Kyykkäliiton määräämästä kilpailusta sulkemisesta aiheutuu heitetyn tuloksen ja ennätysten
mitätöiminen.
\subsubsection{Kilpailukielto}
Kilpailukieltoon julistamisen voi tuomita ainoastaan Suomen Kyykkäliiton hallitus kuultuaan ensin
asianosaisia. Todetun piristeiden, alkoholin tms.\ aineiden käytöstä kilpailutilanteissa seuraa aina kilpailukielto tai Suomen Antidoping toimikunnan lausunnon perusteella varoitus.
\subsubsection{Kilpailukelvottomaksi julistaminen}
Kilpailukelvottomaksi julistamisen voi tuomita vain Suomen Kyykkäliitto ja ainoastaan vakavasta
rikkomuksesta. Kilpailukelvottomaksi julistaminen aiheuttaa, että tuomittu ei saa kilpailukelvottomuusaikana missään ominaisuudessa ottaa tehtävää kilpailuissa eikä osallistua kilpailuun.
\subsection{Palkinnon menettäminen}
Kilpailija, joka on suljettu pois kilpailusta, määrätty kilpailukieltoon tai julistettu kilpailukelvottomaksi,
menettää samalla oikeuden palkintoihin tässä kilpailussa. Rangaistuksen antajan tulee määrätä ne
sijoitusten ja palkintojen muutokset, jotka kyseessä oleva rangaistus tekee tarpeelliseksi.
\subsection{Rangaistuksen lieventäminen}
Suomen Kyykkäliitolla on oikeus määräämillään ehdoilla lyhentää tuomitun kilpailukieltoaikaa tai kumota
kilpailukelvottomaksi julistaminen.
\subsection{Vastalauseoikeus}
Vastalause (protesti) voidaan tehdä kilpailujärjestäjän tekemästä rikkomuksesta Suomen Kyykkäliiton kilpailusääntöjä vastaan. Vastalauseen jättämisoikeus kuuluu ainoastaan kilpailijalle. Kuitenkin kilpailutoimitsijalla on valta, vaikka vastalausetta ei ole jätetty, ryhtyä niihin toimenpiteisiin, jotka olosuhteisiin katsoen näyttävät oikeutetuilta.
\subsection{Vastalauseen jättäminen}
Vastalause on toimitettava kilpailun valvojalle, joka huolehtii siitä, että kilpailun tuomaristo käsittelee sen.
\subsection{Määräaika, jonka kuluessa vastalause on jätettävä}
Vastalause, joka koskee ilmoittautumisen pätevyyttä, on jätettävä viimeistään 20 minuuttia ennen kilpailua.
Kilpailun järjestäjän tulee asettaa nähtäväksi arvottu kilpailujärjestys 30 minuuttia ennen kilpailun alkua.
Vastalause, joka koskee kilpailun aikana tapahtunutta erehdystä tai virhettä, sekä tulosluetteloa on, mikäli
tuomaristo ei katso sitä mahdottomaksi, jätettävä 15 minuutin kuluessa virallisten tulosten julkaisemisesta.
Tulokset katsotaan virallisiksi esim. silloin, kun pelipöytäkirjat on asetettu nähtäväksi paremmuusjärjestyksessä ja pelatun sarjan kohdalle on merkitty tulosten julkaisuaika, tai kun puhtaaksikirjoitettu tuloslista on asetettu nähtäväksi.
\subsection{Vastalausetta koskeva kuuleminen}
Ennen kuin vastalause ratkaistaan, tulee vastaajalle järjestää tilaisuus selvityksen antamiseen. Hänellä on
oikeus kutsua todistajia.
\subsection{Perusteeton vastalause}
Jos vastalause todetaan jätetyn perusteettomin syin, Suomen Kyykkäliitto voi rangaista vastalauseen tekijää
näiden sääntöjen mukaisesti.
\subsection{Velvollisuus alistua tuomioon}
Kaikki osapuolet ovat velvollisia hyväksymään vastalausetta koskevan tuomion.
\subsection{Tulosluettelon julkaiseminen ja palkintojen jako}
Tulosluettelo on julkaistava vähintään 15 minuuttia ennen palkintojen jakoa. Poikkeus sallitaan ehdolla,
että kaikki kilpailijat hyväksyvät muutoksen. Kilpailijalle, jota vastaan on tehty vastalause, ei saa jakaa palkintoa ennen kuin vastalause on ratkaistu. Myöskään muita palkintoja, joihin tuomariston päätös vastalauseen johdosta voi vaikuttaa, ei jaeta. Mikäli tulosluettelossa todetaan puhtaaksikirjoitus- tai laskuvirheitä,
ovat järjestäjät aina velvollisia ne oikaisemaan.
\subsection{Vetoamisoikeus}
\label{sec:vetoamisoikeus}
Kilpailijalla on oikeus vedota Suomen Kyykkäliiton hallitukseen kilpailun tuomariston hänelle tuomitsemasta rangaistuksesta tai tekemästä päätöksestä.
\subsection{Vetoaminen}
Vetoaminen on oltava kirjallinen sekä vetoajan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen allekirjoittama.
Vetoomus on jätettävä Suomen Kyykkäliiton hallitukselle tuomariston päätöksen julkaisupäivää seuraavien
seitsemän päivän aikana. Näiden seitsemän päivän aikana on myös suoritettava Suomen Kyykkäliiton tilille
100 euron suuruinen vetoamismaksu. Jos vetoaminen hyväksytään, palautetaan maksu.
\subsection{Vetoamistuomioistuin}
Vetoamisen ratkaisee Suomen Kyykkäliiton hallitus kuultuaan kaikkia osapuolia. Vetoomuksen osapuolilla
on oikeus kutsua todistajia. Jos osapuolet ja todistajat eivät saavu kuulemistilaisuuteen tai toimita
pyydettyjä selvityksiä, ratkaistaan vetoaminen joka tapauksessa. Henkilö, joka on ollut vetoamiseen
liittyvässä kilpailussa toimitsijana, tuomariston jäsenenä tai mukana vetoomuksen aiheuttaneessa
tapahtumassa, ei saa osallistua vetoomuksen käsittelyyn.
\subsection{Vetoamista koskeva tuomio}
Suomen Kyykkäliiton hallituksella on oikeus muuttaa rangaistus tai päätös, josta vetoomus on tehty.
Mikään viranomainen ei voi määrätä, että kilpailu on uusittava.
\subsection{Tuomion julkaiseminen}
Suomen Kyykkäliitolla on oikeus julkaista tai antaa julkaista ilmoitus vetoamista koskevasta tuomiosta ja
sen yhteydessä mainituista eri osapuolten henkilöiden nimistä. Tällaisessa tiedotuksessa mainitulla
henkilöllä ei kilpailukelvottomaksi julistamisen uhalla ole oikeutta ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin
Kyykkäliittoa tai jotain henkilöä vastaan, joka Kyykkäliitolta on saanut tehtäväksi ilmoituksen
julkaisemisen.
\chapter{Tekninen osa}
\subsection{Pelikenttä}
Pelikentän tulee olla koko alaltaan sorapintainen (kesäkilpailussa) ja mahdollisimman tasainen. Kentän molemmilla sivuilla tulee olla vähintään 1\,m ja takana vähintään 2\,m tasaista aluetta. Kentän mitat ovat
rajaviivan keskeltä rajaviivan keskelle, mittatarkkuus 0--+5\,cm. Pelikenttä piirretään terävällä piirtotikulla
(ei kalkkiviivoilla). Jos alueelle tehdään useampia pelikenttiä, on kenttien turvallisuusväli vähintään 5
metriä.
\subsubsection{Miesten kenttä}
\label{sec:pelikentta_miesten_kentta}
(kenttä 5\,m\,$\times$\,5\,m, väli 10\,m)
\begin{figure}[H]
\centering
\includegraphics[width=\textwidth]{figures/miesten_kentta.png}
\caption{Miesten kenttä}
\end{figure}
\subsubsection{Naisten ja juniorien iso kenttä}
\label{sec:pelikentta_naisten_kentta}
(kenttä 5\,m\,$\times$\,4\,m, väli 10\,m, 8\,m ja 6\,m heittoviivat)
\begin{figure}[H]
\centering
\includegraphics[width=\textwidth]{figures/naisten_kentta.png}
\caption{Naisten ja juniorien iso kenttä.}
\end{figure}
\subsubsection{Juniorien pieni kenttä}
\label{sec:pelikentta_juniorien_kentta}
(kenttä 3\,m\,$\times$\,3\,m, väli 6\,m, 4\,m heittoviivat)
\begin{figure}[H]
\centering
\includegraphics[width=\textwidth]{figures/juniorien_kentta.png}
\caption{Juniorien pieni kenttä.}
\end{figure}
\subsection{Heittomatkat}
\label{sec:heittomatkat}
\subsubsection{Miehet}
\label{sec:heittomatkat_miehet}
Miehet suorittavat aloitusheiton pelineliöstä 15\,m:n päästä ja jatkon 10\,m:n päästä (kohta~\ref{sec:pelikentta_miesten_kentta}).
Miesveteraanit yli 70-vuotiaat suorittavat aloitusheiton ja jatkon pelineliöstä 10\,m:n päästä pelatessaan
veteraanisarjassa. Joukkue- ja parikilpailussa 70-vuotias saa avata rajoiltaan vasta sitten, kun muut
joukkueen jäsenet eivät saa peliä auki.
Jos joukkueessa tai parissa on vain yli 70-vuotiaita, he saavat avata rajoiltaan välittömästi.
\subsubsection{Naiset}
\label{sec:heittomatkat_naiset}
Naiset suorittavat aloitusheiton pelineliöstä 10\,m:n päästä (kohta~\ref{sec:pelikentta_naisten_kentta}) ja jatkon 8\,m:n päästä.
Naisveteraanit yli 70-vuotiaat suorittavat aloitusheiton ja jatkon 8 m:n päästä pelatessaan
veteraanisarjassa. Joukkue- ja parikilpailussa 70-vuotias saa avata rajoiltaan vasta sitten, kun muut
joukkueen jäsenet eivät saa peliä auki.
Jos joukkueessa tai parissa on vain yli 70-vuotiaita, he saavat avata rajoiltaan välittömästi.
\subsubsection{Juniorit 15v ja 12v}
\label{sec:heittomatkat_juniorit}
Pojat ja tytöt 12-vuotiaat suorittavat aloitusheiton pelineliöstä 8\,m:n päästä ja jatkon 6\,m:n päästä (kohta~\ref{sec:pelikentta_naisten_kentta}).
Pojat ja tytöt 15-vuotiaat suorittavat aloitusheiton pelineliöstä 10\,m:n päästä ja jatkon 8\,m:n päästä (kohta~\ref{sec:pelikentta_naisten_kentta}).
\subsubsection{Juniorit 10v ja 8v}
\label{sec:heittomatkat_juniorit_10}
Pojat ja tytöt 8-vuotiaat suorittavat aloitusheiton ja jatkon pelineliöstä 4\,m:n päästä (kohta~\ref{sec:pelikentta_juniorien_kentta}). Pojat ja tytöt 10-vuotiaat suorittavat aloitusheiton 6 m:n päästä ja jatkon 4\,m:n päästä (kohta~\ref{sec:pelikentta_juniorien_kentta}).
\subsection{Kyykkämailat}
Kyykkämailat hyväksytään tehtäviksi ainoastaan puusta. Mailojen tulee olla pyöreitä ja varustettuna kädensijalla (kuva~\ref{fig:kyykkamaila}). Mailojen pituus saa olla enintään 850\,mm ja paksuus enintään 80\,mm. Mailojen
maalaaminen ja lakkaaminen on sallittua, mutta muulla keinoaineella pinnoittaminen on kielletty (esim.\ lasikuitu). Kädensijan ja pienten kolhujen ja lohkeamien korjaaminen mailasta keinoaineilla on sallittua.
Mailojen vahvistaminen on sallittua kädensijasta, kaulasta ja päästä enintään 30\,mm:n levyisellä renkaalla.
\begin{figure}[H]
\centering
\includegraphics[width=\textwidth]{figures/kyykkamaila.png}
\caption{Kyykkämaila.}
\label{fig:kyykkamaila}
\end{figure}
\subsection{Kyykät}
Kyykät valmistetaan koivupuusta lieriön muotoisiksi kuvan mukaiseksi. Kyykän pituus on 100\,mm ja
paksuus 65--80\,mm. Reunat pyöristetään noin 5\,mm:n leveydeltä.
\begin{figure}[H]
\centering
\includegraphics[width=0.6\textwidth]{figures/kyykka.png}
\caption{Kyykkä.}
\end{figure}
\subsection{Mittausvälineet}
Kyykkämailojen mittaaminen suoritetaan järjestäjien toimesta ennen kilpailua. Mittalaitteen on oltava
mittausosiltaan metallinen. Laitteessa tulee olla pituusmittahaarukka, jossa päätytappien korkeus vähintään
80\,mm ja tappien välinen etäisyys 850\,mm koko tappien korkeudella. Mittatarkkuus 0--+0,5\,mm.
Mittalaitteessa tulee olla paksuusmittareikä, joka on halkaisijaltaan symmetrisen pyöreä 80\,mm. Mittatarkkuus 0--+0,5\,mm. Mitattavaa mailaa koskettavan pinnan leveys ei saa ylittää 3\,mm:ä. Mailojen tulee
sopia edellä mainittuihin mittoihin. Jokaista pelikenttää varten tulee järjestäjien varata mittatikku, jolla
tarkistetaan rajoille lyödyt kyykät ja mailat. Mittatikun pituuden tulee olla vähintään 20\,cm ja paksuuden
tulee olla 15\,mm ja se on teroitettava keskeisesti.
\subsection{Pelipöytäkirjat}
Kaikissa Suomen Kyykkäliiton myöntämissä kilpailuissa on pidettävä pöytäkirjaa pelitapahtumista. Pelipöytäkirjat on säilytettävä kahden vuoden ajan, ja jos kilpailusta tehdään vetoomus, on vetoomusta käsittävän kilpailusarjan pelipöytäkirjat vaadittaessa toimitettava Kyykkäliittoon. Pöytäkirjat, joita on käytettävä
Kyykkäliiton hyväksymissä kilpailuissa, voi tilata liitosta.
\subsection{Tulosluettelo}
\label{sec:tulosluettelo}
Kilpailusta on tehtävä erillinen tulosluettelo, joka on ilmoituslomakkeen liitteenä lähetettävä Suomen
Kyykkäliittoon seitsemän (7) päivän kuluessa kilpailujen päättymisestä.
Henkilökohtaisten kilpailujen osalta tulosluettelossa tulee olla seuraavat asiat:
\begin{itemize}
\item kilpailusarja
\item pelaajan sijoitus
\item pelaajan nimi
\item pelaajan seura
\item pelaajan tulos
\item mahdollisten uusintojen tulokset
\item veteraanisarjassa tulosmerkintä sisältää sekä ikähyvityksen että lopputuloksen Joukkue- ja parikilpailujen
\item alta tulosluettelossa tulee olla seuraavat asiat:
\item kilpailusarja
\item joukkueen/parin sijoitus
\item pelaajaseuran nimi
\item pelaajien nimet
\item osallistuneiden joukkueiden/parien yhteismäärä sarjassa
\end{itemize}
\subsection{Pelituomarin tehtävät}
\label{sec:pelituomarin_tehtavat}
Pelituomari tuomitsee pelit näiden sääntöjen mukaisesti, huomioiden seuraavat ohjeet:
\begin{enumerate}[label=\arabic*)]
\item Tuomari valvoo, että pelaaja saa keskittyä rauhassa heittosuoritukseensa.
\item Jos pelaaja lyö lyöntineliössä olevia vastustajan kyykkiä, asettaa pelituomari kyykät paikoilleen ja tuomitsee lyönnin tapahtuneeksi, jos maila irtoaa lyöjän kädestä.
\item Lyöntineliössä olevia kyykkiä ei saa siirrellä. Jos näin tapahtuu, asettaa pelituomari kyykät paikoilleen ja antaa pelaajalle huomautuksen. Kahden huomautuksen jälkeen pelituomari määrää pelaajan lyömään kaikki lyöntivuoronsa jäljellä olevat mailat takarajan takaa.
\item Kun lyönti halkaisee kyykän, tuomitsee pelituomari sen mukaan, minne suurempi osa kyykkää meni, vaihtaen samalla rikkoutuneen kyykän ehjään. Yhtä suurten osien jäädessä pelineliöön, ratkaisee pelaaja, kumman kohdalle ehjä kyykkä asetetaan. Jos yhtä suurista osista toinen menee ulos ja toinen jää kenttään, katsotaan kyykkä uloslyödyksi.
\item Pelaaja ei saa tarpeettomasti viivyttää peliä. Jos pelituomari havaitsee tahallista viivyttelyä, antaa hän pelaajalle huomautuksen. Jos viivyttelyä tapahtuu edelleen, määrää pelituomari pelaajalle tai koko joukkueelle yhteisajan, jonka kuluessa lyöntivuorojen mailat on lyötävä. Yhteisaika saadaan kertomalla lyömättömien mailojen lukumäärä 30 sekunnilla.
\item Pelituomari merkitsee pelipöytäkirjaan jokaisen mailan viemän kyykkä-määrän. ``Hutimaila'' merkitään nollalla.
\item Lyöntivuoron loputtua tarkistaa pelituomari pelineliön ja merkitsee pelipöytäkirjaan neliöön jääneiden kyykkien lukumäärän. Neliöön jääneet mailat poistetaan tuomarin valvonnassa. Pelipuoliskon jälkeen “akkojen” ja “pappien” lukumäärät merkitään pelipöytäkirjaan. Epäiltäessä kyykkää “papiksi”, tarkistaa pelituomari asian vetämällä mittatikulla rajaa pitkin pystysuorassa asennossa. Jos mittatikku osuu kyykkään, nostetaan se “papiksi” lyöntivuoron päätyttyä. Jos mittatikku ei osu kyykkään, ulkopuolinen kyykkä poistetaan ja neliönpuoleinen jää “akaksi”. Tarkistus voidaan tehdä myös pelin kuluessa. Sivurajalla oleva kyykkä ei ole “pappi”, mikäli siihen on matkaa vähemmän kuin 10\,cm eturajalta. Kyykän koskettaessa yhtä aikaa sivu- ja takarajaa, nostetaan se “nurkkapapiksi”.
\item Tuomari ei salli tupakointia pelialueella (peli- ja heittoneliö ja niiden välitön läheisyys).
\end{enumerate}
\subsection{Kilpailusarjat}
\begin{itemize}
\item naisilla M-, A-, ja veteraanisarja
\item miehillä M-, A-, B- ja veteraanisarja
\item juniorit 15 vuotta ja 10 vuotta (voidaan pelata tytöt ja pojat erikseen)
\end{itemize}
Jos jossakin kilpailussa ei järjestetä kaikkia kilpailusarjoja, voi alempisarjalainen osallistua kilpailuun
seuraavassa ylemmässä sarjassa. Veteraanisarjalainen voi vaihtoehtoisesti pelata luokituspisteidensä
mukaisessa sarjassa edellyttäen, että ilmoittautumisen yhteydessä tästä on mainittu. Nuorten sarjan pelaajan
siirtyessä aikuisten sarjaan, hän nousee B-sarjaan, ellei ole edellisenä vuonna heittänyt ylempään sarjaan
oikeuttavaa tulosta sääntöjen mukaisilta rajoilta (tulos ilmoitettava tuomariston ilmoituksessa).
\subsection{Kilpailusarjat, joissa vähän pelaajia}
SM-kilpailuissa pelataan kaikki SM-kilpailuihin hyväksytyt sarjat, vaikka osanottajia olisi vain yksi.
Tavoitteena on saada kuhunkin pelattavaan sarjaan vähintään kolme pelaajaa. Jos kansallisessa kilpailussa
ilmoitetaan olevan vain kaksi miesten ja kaksi naisten sarjaa, ovat sarjat M ja A. Jos kansallisissa
kilpailuissa A- tai B-sarjaan ei osallistu vähintään kolmea pelaajaa niin kilpailun järjestäjä voi halutessaan
siirtää pelaajat pelaamaan ylempään sarjaan. Veteraanisarjan jäädessä vajaaksi (alle kolme pelaajaa)
pelaajat voidaan siirtää tulostaan vastaavaan sarjaan pelaamaan ilman ikähyvityksiä.
\subsection{Luokituspisteet}
Kilpailusarjojen luokituspisteet määräytyvät kilpailijan viimeisen kesäkilpailukauden henkilökohtaisten
kilpailutulosten perusteella. Sarjaan oikeuttava tulos on saavutettava vähintään kahdessa eri kilpailussa
kilpailukauden aikana. Kilpailemattomuus ei aiheuta putoamista alempaan sarjaan. Veteraanien
luokituspisteissä ei ikähyvityksiä lasketa mukaan. Luokituspisteisiin hyväksyttäviä kilpailuja ovat ennätys- ja tilastokelpoiset kilpailut (kohta~\ref{sec:suomen_ennatys}), sekä piirinmestaruuskilpailut edellyttäen, että kilpailulla on
asianmukainen kilpailulupa (kohta~\ref{sec:kilpailulupa}). Pelaaja voi siirtyä erillisen anomuksen perusteella pelaamaan
ylempään sarjaan heti saavutettuaan ylemmän sarjan tulosrajan kahdesti saman kilpailukauden aikana.
Kilpailusarjojen luokituspisteet eri sarjoissa ovat seuraavat:
\begin{itemize}
\item Miesten Mestaruussarja, 22 pistettä ja yli
\item Miesten A-sarja, 15--21 pistettä
\item Miesten B-sarja, 14 pistettä ja alle
\item Miesveteraanisarja, yli 60 vuotta (ikähyvitys 0,5p/vuosi)\footnote{voivat täyttämisvuotenaan pelata ko.\ sarjoissa}
\item Naisten Mestaruussarja, 15 pistettä ja yli
\item Naisten A-sarja 14 pistettä ja alle
\item Naisveteraanisarja, yli 60 vuotta (ikähyvitys 0,5p/vuosi)\footnotemark[1]
\item tytöt/pojat 15 vuotta ja nuoremmat, 10 vuotta ja nuoremmat\footnotemark[1]
\end{itemize}
\subsection{Kilpailulajit}
\begin{itemize}
\item joukkuekilpailu
\item parikilpailu
\item henkilökohtainen kilpailu
\item viisiottelukilpailu
\item UKK-kilpailu
\item edellisten yhdistelmiä ja muunnoksia
\end{itemize}
\subsection{SM-Kilpailut}
\subsubsection{SM-Sisähallikilpailut}
Kilpailulajit ja -sarjat:
\begin{itemize}
\item Henkilökohtaisina; MM, MA, MB, MV, NM, NA,NV, P15v, T15v.
\item Yksi joukkuepelisarja miehille
\item Yksi paripelisarja naisille
\end{itemize}
\subsubsection{SM-Joukkue ja parikilpailut}
Kilpailulajit ja -sarjat:
\begin{itemize}
\item Miesten joukkuekilpailu
\item Naisten parikilpailu
\end{itemize}
\subsubsection{SM 5-ottelu ja SM parikilpailut}
Kilpailulajit ja -sarjat:
\begin{itemize}
\item 5-ottelu sarjoissa MM, MA, MB, MV, NM, NA, NV, P15v, T15v.
\item Miesveteraanien parikilpailu
\item Miesten parikilpailu
\end{itemize}
Pelijärjestykset:
\begin{itemize}
\item 5-ottelut pelataan ennen parikilpailuja
\item SM-parikilpailut pelataan yhdessä sarjassa joukkuepelisäännöin. Miesveteraanien tuloksissa pelaajakohtaiset ikähyvitykset lasketaan yhteen ja lisätään pelitulokseen.
\end{itemize}
\subsubsection{SM-henkilökohtaiset kilpailut}
Kilpailusarjat: MM, MA, MB, MV, NM, NA, NV, P15v, T15v.
Loppukilpailu:
\begin{itemize}
\item MM-sarjassa kymmenelle parhaalle, jos osallistujia on vähintään 12.
\item NM-sarjassa kuudelle parhaalle, jos osallistujia on vähintään 8.
\item Peliparit ja kentät arvotaan.
\item Aloitus kaikille yhtä aikaa.
\end{itemize}
\subsection{Cup-joukkuesarja miehille ja cup-paripelisarja naisille}
\subsubsection{Cup-joukkuesarja miehille}
Suomen Kyykkäliiton hallitus nimeää vuosittain kuusi (6) cup-osakilpailua, joista yksi (1) on miesten SM-joukkue-kilpailut.
Osallistumisoikeus on kaikilla seurajoukkueilla ja sekajoukkueilla.
Seurakohtaisesti voi osallistua yksi tai useampia joukkueita.
Joukkueet voivat osallistua haluamiinsa cup-kilpailuihin.
Pisteitä saa SM-kilpailuissa ja kauden viimeisessä cup-kilpailussa kahdeksan (8) parasta seurajoukkuetta paremmuusjärjestyksessä seuraavasti:
\begin{itemize}
\item 15-13-11-9-7-5-3-1
\end{itemize}
Pisteitä saa kansallisista kilpailuista kahdeksan (8) parasta seurajoukkuetta paremmuusjärjestyksessä seuraavasti:
\begin{itemize}
\item 10-8-6-5-4-3-2-1
\end{itemize}
Lopputuloksiin lasketaan viiden (5) parhaan osakilpailun yhteenlasketut sijoituspisteet.
Eniten pisteitä saanut on voittaja.
Tasapisteissä eniten voittoja saanut on parempi.
Jos nämäkin sijoitukset ovat tasan, lasketaan kakkostilat sitten kolmostilat jne.
Jos kaikki lopputuloksiin laskettavat sijoitukset ovat tasan, parempi sijoitus SM-kilpailuissa ratkaisee.
Pelataan alkupelit, joista neljä parasta pelaa sijoituksista 1--4 ja neljä seuraavaa sijoituksista 5--8, kuten SM-joukkuekilpailussa.
Jos samasta seurasta osallistuu useampia joukkueita, on joukkueiden kokoonpano nimettävä ennen pelijärjestyksien arvontaa.
Jos samasta seurasta on useampia joukkueita, pisteitä saavat 1-joukkue, 2- joukkue, 3-joukkue, jne.
Jos osallistuu vain yksi joukkue seurasta, se nimetään aina 1-joukkueeksi (esim.
HSS 1) ja pisteet tulevat sille.
Henkilöitä ei vuositasolla nimetä joukkuekohtaisesti.
Samat henkilöt voivat pelata seuransa eri joukkuekokoonpanoissa, ei kuitenkaan samassa kilpailussa.
Varamiestä voi käyttää, ei kuitenkaan useammassa joukkueessa samaa henkilöä samassa kilpailussa.
{\bf SARJAN VOITTAJA ON KILPAILUVUODEN SUOMEN CUP-MESTARI.}
\subsubsection{Cup-paripelisarja naisille}
Suomen Kyykkäliiton hallitus nimeää vuosittain kahdeksan (8) cup-osakilpailua, joista yksi (1) on naisten SM-parikilpailut.
Osallistumisoikeus on kaikilla seurapareilla ja sekapareilla. Seurakohtaisesti voi osallistua yksi tai useampia pareja. Parit voivat osallistua haluamiinsa cup-kilpailuihin. Pisteitä saa SM-kilpailuissa ja kauden viimeisessä cup-kilpailussa kahdeksan (8) parasta seuraparia paremmuusjärjestyksessä seuraavasti:
\begin{itemize}
\item 15-13-11-9-7-5-3-1
\end{itemize}
Pisteitä saa kansallisista kilpailuista kahdeksan (8) parasta seuraparia paremmuusjärjestyksessä seuraavasti:
\begin{itemize}
\item 10-8-6-5-4-3-2-1
\end{itemize}
Lopputuloksiin lasketaan kuuden (6) parhaan osakilpailun yhteenlasketut sijoituspisteet.
Eniten pisteitä saanut on voittaja.
Tasapisteissä eniten voittoja saanut on parempi. Jos nämäkin on tasan lasketaan kakkostilat sitten kolmostilat jne.
Jos kaikki lopputuloksiin laskettavat sijoitukset ovat tasan, parempi sijoitus SM-kilpailuissa ratkaisee.
Pelataan alkupelit, joista neljä parasta pelaa sijoituksista 1--4 ja neljä
seuraavaa sijoituksista 5--8, kuten SM-joukkuekilpailussa. Jos samasta seurasta osallistuu useampia
joukkueita, on joukkueiden kokoonpano nimettävä ennen pelijärjestyksien arvontaa. Jos samasta seurasta
on useampia joukkueita, pisteitä saavat 1-joukkue, 2-joukkue, 3-joukkue, jne. Jos osallistuu vain yksi
joukkue seurasta, se nimetään aina 1-joukkueeksi (esim. HSS 1) ja pisteet tulevat sille.
Henkilöitä ei vuositasolla nimetä joukkuekohtaisesti. Samat henkilöt voivat pelata seuransa eri joukkuekokoonpanoissa, ei kuitenkaan samassa kilpailussa. Varamiestä voi käyttää, ei kuitenkaan useammassa
joukkueessa samaa henkilöä samassa kilpailussa.
{\bf SARJAN VOITTAJA ON KILPAILUVUODEN SUOMEN CUP-MESTARI.}
\subsubsection{Cup-paripelisarja miehille}
Suomen Kyykkäliiton hallitus nimeää vuosittain kuusi (6) cup-osakilpailua, joista yksi (1) on miesten SM-parikilpailut.
Osallistumisoikeus on kaikilla seurapareilla ja sekapareilla.
Seurakohtaisesti voi osallistua yksi tai useampia pareja.
Parit voivat osallistua haluamiinsa cup-kilpailuihin.
Pisteitä saa SM-kilpailuissa ja kauden viimeisessä cup-kilpailussa kahdeksan (8) parasta seuraparia paremmuusjärjestyksessä seuraavasti:
\begin{itemize}
\item 15-13-11-9-7-5-3-1
\end{itemize}
Pisteitä saa kansallisista kilpailuista kahdeksan (8) parasta seuraparia paremmuusjärjestyksessä seuraavasti:
\begin{itemize}
\item10-8-6-5-4-3-2-1
\end{itemize}
Lopputuloksiin lasketaan viiden (5) parhaan osakilpailun yhteenlasketut sijoituspisteet.
Eniten pisteitä saanut on voittaja.
Tasapisteissä eniten voittoja saanut on parempi.
Jos nämäkin sijoitukset ovat tasan, lasketaan kakkostilat sitten kolmostilat jne.
Jos kaikki lopputuloksiin laskettavat sijoitukset ovat tasan, parempi sijoitus SM-kilpailuissa ratkaisee.
Pelataan alkupelit, joista neljä parasta pelaa sijoituksista 1--4 ja neljä seuraavaa sijoituksista 5--8, kuten SM-joukkuekilpailussa.
Jos samasta seurasta osallistuu useampia joukkueita, on joukkueiden kokoonpano nimettävä ennen pelijärjestyksien arvontaa.
Jos samasta seurasta on useampia joukkueita, pisteitä saavat 1-joukkue, 2- joukkue, 3-joukkue, jne.
Jos osallistuu vain yksi joukkue seurasta, se nimetään aina 1-joukkueeksi (esim.
HSS 1) ja pisteet tulevat sille.
Henkilöitä ei vuositasolla nimetä joukkuekohtaisesti.
Samat henkilöt voivat pelata seuransa eri jouk-kuekokoonpanoissa, ei kuitenkaan samassa kilpailussa.
Varamiestä voi käyttää, ei kuitenkaan useammassa joukkueessa samaa henkilöä samassa kilpailussa.
{\bf SARJAN VOITTAJA ON KILPAILUVUODEN SUOMEN CUP-MESTARI.}
\subsection{Henkilökohtainen cup-kilpailu}
Suomen Kyykkäliiton hallitus nimeää vuosittain kymmenen (10) kilpailua cup-kilpailuksi seuraavasti:
SM-henkilökohtainen, SM 5-ottelu, Yksi (1) kansallinen 5-ottelu ja seitsemän (7) kansallista kilpailua.
Kilpailusarjat:
\begin{itemize}
\item Sarjat MM, NM, MV\@.
\end{itemize}
Sijoitukset:
Lopputuloksiin lasketaan kuuden parhaan osakilpailun yhteenlasketut sijoituspisteet seuraavasti:
\begin{enumerate}[label=\arabic*)]
\item Viisi (5) henkilökohtaista kilpailua, joista yksi SM-kilpailu ja neljä (4) kansallista kilpailua, tai viisi (5)
kansallista kilpailua.
\item Yksi (1) 5-ottelukilpailu, joko SM-kilpailu tai kansallinen.
\end{enumerate}
Pisteitä saa SM-kilpailuissa kymmenen (10) parasta paremmuusjärjestyksessä seuraavasti:
\begin{itemize}
\item 20-18-16-14-12-10-8-6-4-2.
\end{itemize}
Pisteitä saa kansallisista kilpailuista kahdeksan (8) parasta paremmuusjärjestyksessä seuraavasti:
\begin{itemize}
\item 15-13-11-9-7-5-3-1.
\end{itemize}
MM ja NM sarjoissa kilpailukohtaisilla tasatuloksilla voitosta uusitaan. Veteraanivoitto ratkaistaan
kohdan~\ref{sec:henkilokohtainen_kilpailu_pistelaskenta_ja_sijoitukset} mukaisesti.
Eniten pisteitä saanut on sarjan voittaja. Tasapisteissä eniten voittoja saanut on parempi. Jos nämä ovat
tasan, lasketaan kakkostilat, kolmostilat, jne.
{\bf VOITTAJAT NIMETÄÄN SARJANSA KILPAILUVUODEN SUOMEN CUP-MESTAREIKSI.}
\subsection{Vuoden pelaajat}
Kyykkäliiton hallitus nimeää kilpailukauden päätyttyä vuoden pelaajat eri sarjoissa seuraavan sarjataulukon
ja pistelaskennan mukaisesti:
Kilpailusarjat:
\begin{itemize}
\item Miesten mestaruussarja; lasketaan sijoitukset normaalisäännöin mukaan.
\item Naisten sarja; lasketaan M, A ja V-sarjat tuloksilla mukaan. Ikähyvityksiä ei huomioida.
\item Miesten veteraanisarja; lasketaan sijoitukset normaalein veteraanisäännöin mukaan.
\item Nuorten sarja; lasketaan tytöt 15v, pojat 15v.
\end{itemize}
Pistelasku:
\begin{itemize}
\item SE 60 pistettä
\item SE sivuaminen 50 pistettä
\item SM henkilökohtainen/5-ottelu
\begin{enumerate}[label=\arabic*.]
\item 30 pistettä
\item 20 pistettä
\item 10 pistettä
\item 5 pistettä
\item 3 pistettä
\item 1 pistettä
\end{enumerate}
\item Kansallinen kilpailu
\begin{enumerate}[label=\arabic*.]
\item 5 pistettä
\item 3 pistettä
\item 1 pistettä
\end{enumerate}
\item Kansallinen cup-kilpailu
\begin{enumerate}[label=\arabic*.]
\item 10 pistettä
\item 6 pistettä
\item 4 pistettä
\end{enumerate}
\item Osallistuminen 1 pistettä
\end{itemize}
Tasatuloksilla sijoituspisteet lasketaan yhteen ja jaetaan pelaajalukumäärällä. Kukin saa jaetun pistemäärän.
Kokonaiskilpailun päättyessä tasapisteisiin, ratkaisee arvokkain pistemäärä, jne.
{\bf ENITEN PISTEITÄ KERÄNNYT NIMETÄÄN VUODEN PELAAJAKSI.}
\subsection{Maajoukkueen valinta}
Suomen Kyykkäliito ry:n hallitus valitsee aina maajoukkueen, johon karsintakilpailujen perusteella valitaan
kulloikin tarvittava määrä pelaajia ja varapelaajia. Miesten valinnat suoritetaan miesten mestaruussarjasta
sijoitusten ja naisten valinnat kaikista naisten sarjoista lyötyjen tulosten perusteella. Karsintakilpailuksi nimetään
SM-henkilökohtainen kilpailu ja kolme kansallista kilpailua. SM-kilpailun ja kahden kansallisen kilpailun parhaat
saavutukset huomioidaan seuraavasti:
\begin{itemize}
\item SM-kilpailu: 15-12-9-7-6-5-4-3-2-1
\item Kansallinen: 10-9-8-7-6-5-4-3-2-1
\end{itemize}
Naisten sarjojen tulokset huomioidaan ilman ikähyvityksiä tai muita sarjatasoituksia. Suurimman
pistemäärän kerännyt on paras jne.
\subsection{Peliin liittyviä nimityksiä}
\begin{description}
\item [Akka] kahden pisteen arvoinen kyykkä neliössä tai neliön eturajalla
\item [Pappi] yhden pisteen arvoinen kyykkä neliön sivu- tai takarajalla
\item [Vieras] kahden pisteen arvoinen kyykkä, joka on ponnahtanut pelineliön eteen
\item [Pelineliö] kentän puolisko jossa heitettävät kyykät sijaitsevat
\item [Heittoneliö] kentän puolisko jolta heitot suoritetaan
\end{description}
\chapter{Peliosa}
\subsection{Yleistä}
Järjestäjien toimesta pystytetään kilpailujen ensimmäiset pelikentälliset. Sen jälkeen huolehtivat pelaajat aina
pelin pystyttämisestä niin, että seuraavalla pelaajalla pelikenttä on valmiina. Kyykkäparit on asetettava
mahdollisimman pystyyn niin, että rajaviiva kulkee kyykän keskiön linjassa (eikä kallistuksia mihinkään
suuntaan). Ennen pelin aloittamista saavat pelaajat laittaa pelineliönsä ja neliöiden välin kuntoon. Lanauksen saa
suorittaa, mutta maamassoja ei saa poistaa pelialueelta.
Pelin alettua sallitaan lyöntivuorojen välillä jälkien tasaaminen, mutta ei lanausta. Kuoppiin lyöty kyykkä
saadaan nostaa kohdalleen pelituomarin toimesta heittojen välissä. Kilpailukentillä harjoittelu on kielletty.
Heittoneliössä saa olla vain yksi pelaaja kerrallaan. Heitto- ja pelineliöiden sivuilla n. 2\,m ja pelineliön
takana n. 5\,m alueella ei saa heittohetkellä olla muita henkilöitä. Pelaaja lyö lyöntivuoronsa mailat
perätysten. Jos maila jää pelineliöön, sitä ei saa poistaa ennen lyöntivuoron loppumista. Joukkue- ja
paripelissä saa lyöntivuoron mailat poistaa joukkueen/parin lyöntivuoron päätyttyä.
Lyöntivuoron aikana on pelaajan pidettävä kaikki lyöntivuorossa käyttämänsä mailat heittoalueella.Vain
mailan rikkoutuessa voi tuomari antaa luvan käyttää jo heitettyä ehjää mailaa uudelleen. Aloitettaessa
heittoneliön takaa, pelaajan on pidettävä kaikki tarvitsemansa sauvat heittoneliön takarajan takana
sivurajajatkeiden sisäpuolella.
Pelaaja ei saa lyöntiä suorittaessaan polkea heittoalueen rajoille, eikä ylittää rajoja. Lyönnin suorittaminen alkaa siitä, kun heittäjä ottaa mailan käteensä heittoalueella ja päättyy siihen, kun heittäjä
saavuttaa heiton jälkeen tasapainon heittoalueella. Pelaajan on lyötävä kaikki pelivuoronsa mailat
poistumatta välillä heittoalueelta.
Pelaajan on poistuttava heittoalueelta sivu- tai takarajan kautta. Eturajan rikkominen on kielletty. Jos
pelaaja rikkoo näitä määräyksiä, asettaa pelituomari sääntöjen vastaisessa lyönnissä ulosmenneet sekä sivu- tai takarajalle siirtyneet kyykät takaisin paikoilleen. Neliöön jääneet kyykät jäävät “akoiksi”. Lyönti
katsotaan tapahtuneeksi. Polkiessaan rajalle pelaajan tulee korjata ja selventää rajat.
Neliöiden väliin ponnahtanut kyykkä on lyötävä pelineliön sivu- tai takarajojen tai kenttien välisen
sivurajajatkeen ulkopuolelle.
Kun joukkue tai pelaaja havaitsee sääntöjen vastaisen lyönnin tai muun virheen, on siitä protestoitava
heti ja peli keskeytettävä selvityksen ajaksi. Elleivät pelaajat ja pelituomari pääse keskenään sovintoon
esitetyssä asiassa, on asia alistettava kilpailun tuomariston ratkaistavaksi. Peli saa jatkua vasta kun
tuomaristo on käsitellyt asian. Mikäli pelaaja on tyytymätön tuomariston tekemään päätökseen voi hän
tehdä siitä vetoomuksen Suomen Kyykkäliittoon (kohta~\ref{sec:vetoamisoikeus}).
\section*{Joukkuekilpailu}
\subsection{Yleistä}
Joukkuekilpailussa asetetaan kaksikymmentä kyykkäparia pelineliön eturajalle 10\,cm sivurajoista (kuva~\ref{fig:joukkuekentta}).
Avausvuoron arvonta suoritetaan kohdan~\ref{sec:pelin_avaus_ja_kulku} mukaisesti. Pelituomarin tehtävät kohdan~\ref{sec:pelituomarin_tehtavat} mukaisesti.
Seurajoukkueen muodostaa saman seuran neljä pelaajaa (miehiä, naisia, nuoria). Sekajoukkueessa voi
pelata eri seurojen ja sukupuolen edustajia. Heittomatkat määräytyvät miesjoukkueen mukaisesti (kohta~\ref{sec:heittomatkat_miehet}).
Naisten ja nuorten heittomatkat miesten joukkuekilpailussa määräytyvät sääntökohdan~\ref{sec:heittomatkat_naiset} (Naiset) mukaisesti.
Miesten joukkuekilpailussa pelaavat naiset ja nuoret voivat heittää avausheiton kohdan~\ref{sec:heittomatkat_naiset} mukaisesti vasta sitten, kun muut joukkueen jäsenet eivät saa peliä auki.
Kutsukilpailuissa ja ns.\ erikoiskilpailuissa sallitaan erilaisia yhdistelmiä, kunhan siitä on
kilpailukutsussa erikseen mainittu. SM-joukkuekilpailussa ja UKK –kilpailussa osanotto sallitaan vain
miesten seurajoukkueille. Joukkue voi olla vajaalukuinen (vähintään 3 pelaajaa), jossa kukin pelaaja heittää
kaksi sauvaa. Yhden vaihtopelaajan voi vaihtaa yhdessä kilpailussa. Takaisinvaihtoa ei sallita. Samassa
kilpailussa voi pelata vain yhdessä sarjassa. Vaihtopelaaja on nimettävä ennen joukkuekilpailujen alkua.
\begin{figure}[H]
\centering
\includegraphics[width=\textwidth]{figures/joukkuekilpailun_kentta.png}
\caption{Joukkuekilpailun kenttä.}
\label{fig:joukkuekentta}
\end{figure}
\subsection{Joukkuearvonnat ja pelijärjestys}
\label{sec:joukkuearvonnt_ja_pelijarjestys}
Kaikissa kilpailuissa arvonnat suoritetaan tuomariston valvonnassa kilpailupaikalla. Joukkueiden
keskinäisen peluuttamisen tulee tapahtua arvontatuloksen perusteella kuvien 7 ja 8 mukaisesti. Jos
joukkueita on pariton lukumäärä, arvotaan parittomat joukkueet aloittaen lohkosta 1, 2, 3, jne.
Joukkuepelissä lohkojen määrä on 1, 2, 4, 8, 16, jne. Kilpailujen järjestäjä ja tuomaristo päättävät
käytettävien lohkojen määrän.
Kahdessa lohkossa pelattaessa pelijärjestys määräytyy seuraavasti: 1-lohkon voittaja ja 2-lohkon
kakkonen pelaavat keskenään. 2-lohkon voittaja ja 1-lohkon kakkonen pelaavat keskenään. Näiden pelien
voittajat pelaavat kilpailun voitosta ja kakkostilasta ja hävinneet sijoituksista 3--4. Neljässä lohkossa
pelattaessa pelijärjestys määräytyvät seuraavasti: 1-lohkon ja 2-lohkon, sekä 3-lohkon ja 4-lohkon voittajat
pelaavat keskenään. Näiden pelien voittajat pelaavat kilpailun voitosta ja kakkostilasta ja hävinneet
sijoituksista 3--4. Kahdeksassa lohkossa pelattaessa lohkojen voittajat pelaavat seuraavasti: 1-2, 3-4, 5-6 ja
7-8 lohkojen voittajat pelaavat keskenään ja näiden pelien voittajat muodostavat loppusarjan kuten edellä.
\begin{figure}[H]
\begin{minipage}{0.39\textwidth}
\centering
\begin{tabular}{|c|cc|}
\hline
\# & \bf Kenttä 1 & \bf Kenttä 2 \\\hline
1 & 3-4 & 1-2 \\
2 & 1-3 & 2-4 \\
3 & 1-4 & 2-3 \\ \hline
\end{tabular}
\captionof{figure}{Pelijärjestys neljän joukkueen lohkossa.}
\end{minipage}
\begin{minipage}{0.59\textwidth}
\centering
\begin{tabular}{|c|ccc|}
\hline
\# & \bf Kenttä 1 & \bf Kenttä 2 & \bf Kenttä 3 \\\hline
1 & 3-4 & 1-2 & 5-6 \\
2 & 1-5 & 2-3 & 4-6 \\
3 & 1-4 & 2-5 & 3-6 \\
4 & 1-3 & 4-5 & 2-6 \\
5 & 2-4 & 3-5 & 1-6 \\ \hline
\end{tabular}
\captionof{figure}{Pelijärjestys kuuden joukkueen lohkossa.}
\end{minipage}
\end{figure}
\subsubsection{SM-kilpailut}
SM-kilpailuissa edellisen kauden sijoitukset vaikuttavat lohkoarvontaan joukkuekilpailun ja parikilpailujen neljän parhaan osalta seuraavasti:
\begin{itemize}
\item Edellisen vuoden voittaja sijoitetaan lohkoon 1, toinen lohkoon 4, kolmas lohkoon 3 ja neljäs lohkoon 2.
\item Parikilpailujen osalta käytetään samaa logiikkaa lohkojen määrä huomioiden.
\end{itemize}
SM-joukkuekilpailussa neljässä lohkossa pelattaessa pelijärjestykset määräytyvät seuraavasti:
\begin{itemize}[label={}]
\item V1: 1-lohkon voittaja -- 3-lohkon kakkonen
\item V2: 2-lohkon voittaja -- 4-lohkon kakkonen
\item V3: 3-lohkon voittaja -- 1-lohkon kakkonen
\item V4: 4-lohkon voittaja -- 2-lohkon kakkonen
\end{itemize}
Pelien V1 -- V4 häviäjät pelaavat sijoituksista 5--8 pelijärjestyksessä:
\begin{itemize}[label={}]
\item V1 häviäjä -- V2 häviäjä
\item V3 häviäjä -- V4 häviäjä
\item Näiden pelien voittajat pelaavat kilpailun sijoituksista 5--6 ja hävinneet sijoituksista 7--8.
\end{itemize}
Pelien V1--V4 voittajat pelaavat sijoituksista 1--4 pelijärjestyksessä:
\begin{itemize}[label={}]
\item V1 voittaja -- V2 voittaja
\item V3 voittaja -- V4 voittaja
\item Näiden pelien voittajat pelaavat kilpailun voitosta ja kakkostilasta ja hävinneet sijoituksista 3--4.
\end{itemize}
\subsection{Pelin avaus ja kulku}
\label{sec:pelin_avaus_ja_kulku}
Avausvuoron arvonta suoritetaan seuraavasti:
joukkueen jäsen heittää mailan pelituomarille, jonka jälkeen
toisen joukkueen jäsen asettaa kämmenensä mailan ympärille tuomarin käden yläpuolelle peukalo ylöspäin.
Tämän jälkeen vastustajajoukkueen jäsen asettaa kätensä edellisen yläpuolelle ja näin jäsenten kesken
vuorotellaan, kunnes maila on “mitattu” kokonaisuudessaan. Arvonnan voittaa se, jonka kädessä maila
pysyy. Arvonnan voittaja määrää aloitusvuoron.
Peli avataan lyömällä maila heittoneliön takarajan takaa (kohta~\ref{sec:heittomatkat_miehet}), sivurajajatkeiden sisäpuolelta.
Avaus on suoritettu, kun yksikin kyykkä on mennyt pelineliön sivu- tai takarajojen ulkopuolelle. Tämän
jälkeen jatketaan peliä pelineliöstä (kohta~\ref{sec:heittomatkat_miehet}).
Lyöntivuorojen jälkeen pelituomari tarkistaa pelineliön kohdan~\ref{sec:pelituomarin_tehtavat} mukaisesti. Tarkistuksen jälkeen
lyöntivuoro siirtyy vastustajajoukkueelle. Näin jatkuvat pelivuorot, kunnes jompikumpi joukkue tyhjentää
pelineliönsä kyykistä tai peli päätetään sovittuun esim.\ kolmeen lyöntivuoroon.
Jos avaajapuoli tyhjentää pelineliönsä kyykistä, niin vastustajalla on oikeus lyödä sama mailamäärä
pelikenttäänsä. Mikäli kaikkia mailoja ei tarvita, merkit ään säästöön jääneet mailat heille plus-pisteiksi.
Pelituomari merkitsee pöytäkirjaan ensimmäisen pelipuoliskon tulokset. Joukkueet vaihtavat puolta ja
avausvuoro siirtyy toiselle joukkueelle. Peliä jatketaan kuten em. Toisen pelipuoliskon päätyttyä
pelituomari merkitsee tuloksen pöytäkirjaan ja laskee yhteen molempien pelipuoliskojen pluspisteet (pp) ja
vähentää niistä mahdolliset miinuspisteet (mp). Voittajajoukkue on se, jolla on enemmän pluspisteitä.
\subsection{Pistelaskenta}
\label{sec:pistelaskenta}
Joukkue saa voitostaan kaksi voittopistettä (VP) ja voiton suuruus ilmoitetaan pluspisteillä (pp). Hävinnyt
joukkue saa nolla voittopistettä ja häviön suuruus ilmoitetaan miinuspisteillä (mp). Tasapelin pelanneet
joukkueet saavat yhden voittopisteen. Voiton tai häviön suuruus lasketaan seuraavasti:
\begin{itemize}
\item eturajalle jäänyt kyykkä on -2 pistettä
\item neliöön jäänyt kyykkä on -2 pistettä
\item neliöiden väliin jäänyt kyykkä on -2 pistettä
\item neliön sivu- tai takarajalle jäänyt kyykkä on -1 piste
\item säästöön jäänyt maila on +1 piste
\end{itemize}
\subsection{Sijoitukset lohkoissa}
\begin{enumerate}[label=\arabic*)]
\item Voittaja on joukkue, jolla on eniten voittopisteitä.
\item Jos kaksi tai useampi joukkue saa saman voittopistemäärän, määräytyy voittaja ja muut sijoitukset seuraavasti:
\end{enumerate}
\begin{enumerate}[label=\alph*.]
\item keskinäinen ottelu
\item keskinäisten ottelujen voittopistemäärä
\item keskinäisten ottelujen plus- ja miinuspisteet. Eniten plussia saanut sijoittuu paremmin.
\item kaikki lohkon sarjapelin pelipisteet ja jos nämäkin on tasan, ratkaistaan jatkoon menijä lyhyellä uusinnalla (kohta~\ref{sec:lyhyt_uusinta}). Jos joku joukkue keskeyttää pelinsä, mitätöidään kaikki heidän pelaamansa pelit. (Esimerkki neljän lohkon peluutuksesta liitteissä)
\end{enumerate}
\subsection{Lyhyt uusinta}
\label{sec:lyhyt_uusinta}
Kummallekin kenttäpuoliskolle asetetaan neljä kyykkäparia eturajoille metrin välein aloittaen metri sivurajasta, kaksi reunimmaista paria pystyyn ja kaksi keskimmäistä paria makuulle kyljet lyöjään päin.
\begin{itemize}
\item se joukkue, pari tai pelaaja, joka on aloittanut varsinaisen pelin, aloittaa myös uusinnan
heittoneliöstä.
\item kukin joukkueen pelaaja lyö ainoastaan yhden mailan kuvioonsa ja joukkue saa itse määrätä lyöntijärjestyksen. Parikilpailussa molemmat pelaajat lyövät kaksi mailaa. Henkilökohtaisen pelin uusinnassa
pelaaja lyö neljä mailaa.
\item tämän jälkeen vastustaja heittää vastaavan kuvion, pisteet lasketaan kohdan~\ref{sec:pistelaskenta} mukaisesti.
\item sen jälkeen kenttä kasataan kuten edellä ja puolet vaihdetaan, aloittava joukkue, pari tai pelaaja
vaihdetaan.
\item heitetään toinen pelipuolisko kuten edellä ja uusinnan voittaja on se joukkue, pari tai pelaaja, jonka
yhteenlaskettu tulos on parempi.
\end{itemize}
\section*{Parikilpailu}
\subsection{Yleistä}
Parikilpailussa asetetaan kymmenen kyykkäparia pelineliön eturajalle 125\,cm sivurajoista. Kilpailussa
noudatetaan kohtien 59--62 sääntöjä.
Parin muodostaa ensisijaisesti kaksi pelaajaa samasta seurasta. Parittomat pelaajat eri seuroista voivat
muodostaa sekaparin ennen parikilpailujen lohkojen arvontaa.
Miesten parikilpailussa voi pelata myös eri sukupuolta olevat pelaajat.
Heittomatkat määräytyvät miesten parikilpailussa miesten heittomatkojen mukaisesti (kohta~\ref{sec:heittomatkat_miehet}). Naisten sarjassa juniorit (tytöt/pojat) saavat heittää omilta heittomatkoiltaan (kohta~\ref{sec:heittomatkat_juniorit}).
SM-parikilpailuissa on pelaajien oltava saman seuran ja sukupuolen edustajia. Yhden vaihtopelaajan voi
vaihtaa yhdessä kilpailussa. Takaisinvaihtoa ei sallita. Vaihtopelaaja on nimettävä ennen parikilpailun
alkua. Samassa kilpailussa voi pelata vain yhdessä sarjassa.
\section*{Henkilökohtainen kilpailu}
\subsection{Yleistä}
\label{sec:henkilokohtainen_kilpailu_yleista}
Henkilökohtaisessa kilpailussa asetetaan kymmenen kyykkäparia pelineliön eturajalle 125\,cm sivurajoista
(3 x 3\,m kentällä 25\,cm sivurajoista). Avausvuoron arvonta suoritetaan kohdan~\ref{sec:pelin_avaus_ja_kulku} mukaisesti. Avaus- ja
muut heittomatkat kohdan~\ref{sec:heittomatkat} mukaisesti. Pelaajalla on käytettävissä neljä mailaa lyöntivuorossa,
kaksikymmentä mailaa pelipuoliskossa ja neljäkymmentä mailaa koko pelissä. Pelituomarin tehtävät
kohdan~\ref{sec:pelituomarin_tehtavat} mukaisesti. Henkilökohtaisessa pelissä saa peluuttaa kahta pelaajaa samanaikaisesti, vaikka
kysymys ei ole keskinäisestä kilpailusta. Jos pelaajia on pariton määrä, tulee parittoman pelaajan pelata
molemmat pelipuoliskonsa yhtäaikaisesti. Jos uusinnoissa tulee pariton määrä pelaajia, ei kahta pelaajaa
saa peluuttaa samanaikaisesti (oltava eri kentät).
Jos peliparin toinen pelaaja keskeyttää pelinsä, kaadetaan hänen pelineliönsä eturajalla olevat kyykkäparit
eturajan suuntaisesti. Jos kuitenkin keskeytyksen tapahtuessa jatkava pelaaja on suorittanut ensimmäisen
vuoronsa aloittaen täyden kyykkärivin takaa, eturajan kyykät kaadetaan eturajan suuntaisesti. Toinen
pelipuolisko pystytetään normaalisti molemmille puolille ja heittoneliön kyykät kaadetaan eturajan
suuntaisesti, jonka jälkeen pelaaja suorittaa heittovuoronsa normaalisti.
\subsection{Pistelaskenta ja sijoitukset}
\label{sec:henkilokohtainen_kilpailu_pistelaskenta_ja_sijoitukset}
Pelin tulos muodostuu seuraavasti: jos pelaaja lyö pelineliönsä tyhjäksi vähemmällä kuin 20 mailalla/pelipuolisko, käyttämättä jääneet mailat tulevat hänelle pluspisteiksi. Jos pelaajalle jää 20
mailan/pelipuolisko jälkeen pelikenttään kyykkiä, lasketaan miinuspisteet kohdan~\ref{sec:pistelaskenta} mukaisesti. Lopputulos on kahden pelipuoliskon yhteenlaskettu tulos.
Paremmuusjärjestys määräytyy seuraavasti:
\begin{enumerate}[label=\arabic*)]
\item paras heittotulos.
\item tasatuloksilla sijoituksen määrää ensin
\begin{enumerate}[label=\alph*.]
\item hutien määrä
\item paremman pelipuoliskon tulos
\item paremman puoliskon ensimmäisen heittovuoron yhteistulos
\item paremman puoliskon toisen heittovuoron yhteistulos jne.
\item huonomman puoliskon ensimmäisen heittovuoron yhteistulos
\item huonomman puoliskon toisen heittovuoron yhteistulos jne.
\item maila kerrallaan aloittaen paremman pelipuoliskon ensimmäisestä mailasta jne.
\end{enumerate}
\end{enumerate}
Jos pelaajan kumpikin pelipuolisko on tasan, katsotaan paremmaksi puoliskoksi se puolisko, jonka
ensimmäisen neljän mailan tulos on parempi tai niiden ollessa tasan katsotaan seuraavan neljän mailan tulos jne.
Mestaruuskilpailuissa sijoista 1--3 ja cup-osakilpailun voitosta mestaruussarjoissa on tasatuloksella
suoritettava lyhyt uusinta (kohta~\ref{sec:lyhyt_uusinta}). Veteraanisarjoissa on vanhempi tasatuloksella parempi. Täsmälleen
samanikäisten veteraanisarjalaisten tasatuloksella sijoitukset määritellään kuten muissakin sarjoissa.
Cup-osakilpailussa järjestetään karsintakilpailu miesten mestaruussarjassa, mikäli osallistujia on
vähintään 12. Loppukilpailuun pääsee kahdeksan parasta. Paremmuusjärjestys määräytyy loppukilpailun
tuloksien perusteella.
\section*{Viisiottelu}
\subsection{Yleistä}
Kyykän viisiottelussa pelataan viisi eri pelikuviota yhtäjaksoisesti. Avaus- ja muut heittomatkat kohdan~\ref{sec:heittomatkat} mukaisesti. Avausvuoron arvonta suoritetaan kohdan~\ref{sec:pelin_avaus_ja_kulku} mukaisesti.
Kilpailussa pelataan kolmessa osassa seuraavasti:
\begin{enumerate}[label=\arabic*)]
\item avaus (kilpailija A suorittaa kuvion ensin, jonka jälkeen kilpailija B heittää saman kuvion samaan kenttäpuoliskoon)
\item harvahammas--makuu (kilpailija B avaa harvahampaan puolelta ja puolenvaihdon jälkeen avaa A)
\item jono--keko (kilpailija B avaa jonon puolelta ja puolenvaihdon jälkeen avaa A)
\end{enumerate}
Soveltuvin osin
noudatetaan joukkue-, pari- ja henkilökohtaisen kilpailun sääntöjä. Pelaaja heittää pelinsä kaikki kuviot
samalla pelikentällä alusta loppuun. Yksin pelaava pelaaja heittää avauksen normaalisti pystytettyyn
kenttään ja loput kuviot yhtäaikaisesti kaksi kuviota kerrallaan. Sarjajaot, heittomatkat ja veteraanisarjojen
ikähyvitykset ovat samat kuin henkilökohtaisen pelin kilpailuissa. Ikähyvitys lasketaan lopputulokseen.
\subsection{Pelikuviot ja pistelaskenta}
\subsubsection{Avaus}
Avauskuviossa asetetaan kymmenen kyykkäparia pelineliön eturajalle ja menetellään kohdan~\ref{sec:henkilokohtainen_kilpailu_yleista} mukaisesti, paitsi mailoja heitetään yhteensä neljä, jonka jälkeen lasketaan kuvion tulos. Heittoneliöön ei
aseteta kyykkiä. Jokainen ulosmennyt kyykkä antaa yhden pluspisteen ja papiksi jäänyt puoli pluspistettä.
\begin{figure}[H]
\centering
\includegraphics[width=\textwidth]{figures/avaus.png}
\caption{Viisiottelun avauskentät.}
\end{figure}
\subsubsection{Harvahammas}
Harvahampaassa asetetaan viisi kyykkäparia eturajalle 50\,cm sivurajoista metrin välein. Tähän kuvioon
pelaajalla on käytettävissä 20 mailaa. Mailat heitetään avausheiton jälkeiseltä jatkoetäisyydeltä (kohta~\ref{sec:heittomatkat}).
Jos pelaajalle jää 20 mailan jälkeen pelikenttään kyykkiä, lasketaan miinuspisteet kohdan~\ref{sec:pistelaskenta}. mukaisesti.
Käyttämättä jääneet mailat antavat kukin yhden pluspisteen.
\subsubsection{Makuu}
Makuussa asetetaan viisi kyykkäparia makuuasentoon eturajan päälle vierekkäin niin, että raja jää parien
keskelle. Kyykkien kyljet lyöjään päin 50\,cm sivurajoista metrin välein.
Pistelasku samoinkuin harvahampaassa.
\subsubsection{Jono}
Jonossa asetetaan viisi kyykkäparia neliön keskelle pituussuuntaisesti. Pystytys aloitetaan eturajan keskeltä
takarajan keskikohtaa kohti metrin välein 5\,m\,$\times$\,5\,m kentällä (kohta~\ref{sec:heittomatkat_miehet}) tai 80\,cm välein 5\,m\,$\times$\,4\,m kentällä
(kohta~\ref{sec:heittomatkat_naiset} ja~\ref{sec:heittomatkat_juniorit}). Pistelasku samoin kuin harvahampaassa.
\begin{figure}[H]
\centering
\includegraphics[width=\textwidth]{figures/harvahammas_makuu.png}
\caption{Viisiottelun harvahampaan ja makuun kentät.}
\end{figure}
\subsubsection{Keko}
Keossa asetetaan 10 kyykkää pyramidin muotoon kyykkien kyljet lyöjään päin. Alimmaksi asetetaan neljä
kyykkää niin, että eturaja jää kyykkien keskelle. Niiden päälle asetetaan kolme kyykkä, sitten kaksi
kyykkää ja ylimmäiseksi yksi kyykkä. Pistelasku samoin kuin harvahampaassa.
\begin{figure}[H]
\centering
\includegraphics[width=\textwidth]{figures/jono_keko.png}
\caption{Viisiottelun jonon ja keon kentät.}
\end{figure}
\subsection{Sijoitukset}
\subsubsection{Henkilökohtainen kilpailu}
\label{sec:sijoitukset:henkilokohtainen_kilpailu}
Henkilökohtaisessa kilpailussa pelaajan lopputulos on kaikkien pelikuvioiden yhteenlaskettu tulos. Voittaja
on suurimman pluspistemäärän saanut pelaaja. Tasatuloksella ratkaisee ensin avauksen tulos, sitten
harvahammas, makuu, jono ja keko. Mestaruuskilpailuissa sijoista 1--3 ja cup-osakilpailun voitosta
mestaruussarjoissa on tasatuloksella suoritettava lyhyt uusinta (kohta~\ref{sec:lyhyt_uusinta}). Veteraanisarjoissa on vanhempi
tasatuloksella parempi. Täsmälleen samanikäisten veteraanisarjalaisten tasatuloksella sijoitukset
määritellään kuten muissakin sarjoissa.
\subsubsection{Parikilpailu}
Parikilpailussa lasketaan yhteen kahden kilpailijan lopputulos. Sijoituksista neljä ja eteenpäin tasatuloksella
ratkaisee ensin paremman tuloksen heittäneen pelaajan avaus, harvahammas jne.\ ja sitten huonomman
tuloksen heittäneen pelaajan vastaavat kohdat. Mestaruuskilpailuissa sijoista 1--3 ja cup-osakilpailun
voitosta mestaruussarjoissa on tasatuloksella suoritettava lyhyt uusinta (kohta~\ref{sec:lyhyt_uusinta}) siten, että kumpikin
pelaaja heittää tuloksen vuorotellen vastustajaparin pelaajan kanssa ja parin yhteenlaskettu tulos ratkaisee.
\subsubsection{Joukkuekilpailu}
Joukkuekilpailussa lasketaan yhteen neljän kilpailijan lopputulos. Tasatuloksella sijoista 1--3 uusitaan
lyhyellä uusinnalla (kohta~\ref{sec:lyhyt_uusinta}) vuorotellen vastustajajoukkueen pelaajan kanssa ja joukkueen yhteenlaskettu
tulos ratkaisee. Sijoituksista neljä ja siitä eteenpäin ratkaisu tapahtuu kuten paripelissä.
\subsubsection{Parikilpailun vaihtoehtoinen peluutus}
Parikilpailua voidaan pelata myös normaalin parikilpailun säännöin, jossa kierroksen aikana kumpikin
pelaaja heittää kaksi mailaa ja tulos muodostuu henkilökohtaisen pelin laskutavan mukaan (kohta~\ref{sec:sijoitukset:henkilokohtainen_kilpailu}).
Mahdollinen uusinta pelataan henkilökohtaisen pelin uusinnan mukaisesti lyhyellä uusinnalla (kohta~\ref{sec:lyhyt_uusinta})
siten, että kumpikin pelaaja heittää kaksi mailaa.
\chapter{Ohjeosa}
\subsection{Yleisohjeita}
Hallitus päättää SM- ja cup-kilpailujen järjestämisen hyväksytyn alueellisen kiertojärjestyksen
mukaisesti. Boris Karppelan muistokilpailut ovat joka vuosi cup-kilpailut.
\subsection{Kilpailujärjestäjän ohjeita}
Kilpailukenttiä tarvitaan eri tapauksissa seuraavasti
\begin{itemize}
\item SM-joukkue ja parikilpailuihin noin 20 kenttää
\item SM 5-otteluun ja MV-parikilpailuun noin 12 kenttää
\item SM-henkilökohtaisiin kilpailuihin noin 20 kenttää
\end{itemize}
Kenttien tulee olla tasapuolisia ainakin saman sarjan pelaajille. Naiset, nuoret ja B-sarjalaiset joskus
parhaille kentille.
Pyrittävä jakamaan pelivuorot niin, että pelit päättyvät kaikilla kentillä mahdollisimman samanaikaisesti.
Veteraanit ja B-sarjalaiset pelaavat muita hitaammin, joten niissä sarjoissa vähemmän pelivuoroja.
Ilmoittautuneen jäädessä pois kilpailuista, siirtyvät samalla kentällä pelaamaan merkityt järjestyksessä
eteenpäin. Tuomaristo voi ennen kilpailujen alkua tasoittaa eri kenttien pelaajamääriä tarvittaessa.
Poisjääneet pelaajat on poistettava pelaajaluettelosta ja pelipöytäkirjat poistettava pelikentältä ennen pelien
alkua. Tuomariston jäseniksi suositellaan molempien sukupuolten edustajia.
\chapter{Liitteet}
\section*{Liite --- sijoitukset lohkossa}
Oheisissa taulukoissa on esimerkki, jossa 15 joukkuetta on arvottu neljään lohkoon. Arvonta ja peluuttaminen suoritetaan kohdan~\ref{sec:joukkuearvonnt_ja_pelijarjestys} mukaisesti, samoin seurantataulu noudattaa arvonnan mukaista
pelijärjestystä.
\begin{table}[H]
\begin{tabular}{|c|r@{ / }l|r@{ / }l|r@{ / }l|c|c|}
\hline
\multicolumn{9}{|c|}{\cellcolor{black}\color{white}\bf LOHKO 1}\\\hline
\# & VP & pp & VP & pp & VP & pp & YHT & SIJ \\\hline
$1 $&$ 2 $&$ +12 $&$ 2 $&$ +1 $&$ 1 $&$ 0 $&$ 5 $&$ 1$ \\\hline
$2 $&$ 0 $&$ -12 $&$ 2 $&$ +5 $&$ 2 $&$ -2 $&$ 4 $&$ 2$ \\\hline
$3 $&$ 0 $&$ -3 $&$ 0 $&$ -1 $&$ 0 $&$ -2 $&$ 0 $&$ 4$ \\\hline
$4 $&$ 2 $&$ +3 $&$ 0 $&$ -5 $&$ 1 $&$ 0 $&$ 3 $&$ 3$ \\\hline
\end{tabular}
\end{table}
\begin{table}[H]
\begin{tabular}{|c|r@{ / }l|r@{ / }l|r@{ / }l|r@{ / }l|c|}
\hline
\multicolumn{10}{|c|}{\cellcolor{black}\color{white}\bf LOHKO 2}\\\hline
\# & VP & pp & VP & pp & VP & pp& \multicolumn{2}{c|}{YHT} & SIJ \\\hline
$5 $&$ 1 $&$ 0 $&$ 1 $&$ 0 $&$ 0 $&$ -2 $& \multicolumn{2}{c|}{2} &$ 4 $\\\hline
$6 $&$ 1 $&$ 0 $&$ 0 $&$ -11 $&$ 2 $&$ +5 $&$ 3 $&$ -6 $&$ 2 $\\\hline
$7 $&$ 2 $&$ -6 $&$ 1 $&$ 0 $&$ 0 $&$ -5 $&$ 3 $&$ +1 $&$ 3 $\\\hline
$8 $&$ 0 $&$ +6 $&$ 2 $&$ +11 $&$ 2 $&$ +2 $& \multicolumn{2}{c|}{4} &$ 1 $\\\hline
\end{tabular}
\end{table}
\begin{table}[H]
\begin{tabular}{|c|r@{ / }l|r@{ / }l|r@{ / }l|r@{ / }l|c|}
\hline
\multicolumn{10}{|c|}{\cellcolor{black}\color{white}\bf LOHKO 3}\\\hline
\# & VP & pp & VP & pp & VP & pp& \multicolumn{2}{c|}{YHT} & SIJ \\\hline
$9 $&$ 0 $&$ -7 $&$ 2 $&$ +5 $&$ 0 $&$ -1 $&$ 2 $&$ -3 $&$ 3 $\\\hline
$10 $&$ 2 $&$ +7 $&$ 0 $&$ -2 $&$ 1 $&$ 0 $& \multicolumn{2}{c|}{3} &$ 2 $\\\hline
$11 $&$ 1 $&$ 0 $&$ 0 $&$ -5 $&$ 1 $&$ 0 $&$ 2 $&$ -5 $&$ 4 $\\\hline
$12 $&$ 1 $&$ 0 $&$ 2 $&$ +2 $&$ 2 $&$ +1 $& \multicolumn{2}{c|}{5} &$ 1 $\\\hline
\end{tabular}
\end{table}
\begin{table}[H]
\begin{tabular}{|c|r@{ / }l|r@{ / }l|r@{ / }l|r@{ / }l|c|}
\hline
\multicolumn{10}{|c|}{\cellcolor{black}\color{white}\bf LOHKO 4}\\\hline
\# & VP & pp & VP & pp & VP & pp& \multicolumn{2}{c|}{YHT} & SIJ \\\hline
$13 $&$ 3 $&$ +4 $&$ 0 $&$ -6 $& \multicolumn{2}{c|}{---} &$ 2 $&$ -2 $&$ 3 $\\\hline
$14 $&$ 0 $&$ -4 $& \multicolumn{2}{c|}{---} &$ 2 $&$ +3 $&$ 2 $&$ -1 $&$ 2 $\\\hline
$15 $& \multicolumn{2}{c|}{---} &$ 2 $&$ +6 $&$ 0 $&$ -3 $&$ 2 $&$ +3 $&$ 1 $\\\hline
\end{tabular}
\end{table}
\noindent
Lohkossa 1, 2 ja 3 jatkoon menijä selviytyi voittopisteiden perusteella. Lohkossa 4 kaikki joukkueet ovat saaneet
saman voittopistemäärän, jolloin jatkoon selviytyi eniten pluspisteitä saanut joukkue.
\begin{table}[H]
\begin{tabular}{|c|c|r@{ / }l|c|}
\hline
\multicolumn{5}{|c|}{\cellcolor{black}\color{white}\bf SEMIFINAALI}\\\hline
LOHKO & JOUKKUE & VP & pp & SIJ \\\hline
1 & 1 & 2 & $+3$ & 1 \\\hline
2 & 8 & 0 & $-3$ & 2 \\\hline
3 & 12 & 2 & $+5$ & 1 \\\hline
4 & 15 & 0 & $-5$ & 2 \\\hline
\end{tabular}
\end{table}
\noindent
Semifinaalissa voitti pelinsä joukkueet 1 ja 12, jotka pelasivat kilpailun voitosta. Em.\ pelien hävinneet pelasivat
kilpailun sijoituksista 3--4.
\begin{table}[H]
\begin{tabular}{|c|c|r@{ / }l|c|}
\hline
\multicolumn{5}{|c|}{\cellcolor{black}\color{white}\bf FINAALI}\\\hline
PELIT & JOUKKUE & VP & pp & SIJ \\\hline
1--2 & 1 & 0 & $-2$ & 2\\\hline
1--2 & 12 & 2 & $+2$ & 1\\\hline
3--4 & 8 & 2 & $+1$ & 3\\\hline
3--4 & 15 & 0 & $-1$ & 4\\\hline
\end{tabular}
\end{table}
\chapter{Kyykän historiaa}
Kyykänlyönti tunnetaan vuosisatoja vanhaksi peliksi ja kylien väliseksi paremmuuden mittelöksi.
Kyykkäetiketti sisältää ne kirjoittamattomat lait, joilla me edustamme kyykkäkentillä heimoamme,
seuraamme ja itseämme.
Kirjailija I. K. Inha kirjoitti v. 1894 Vienan karjalasta keräämissä tiedoissaan pelin olevan väistymässä
“vanhuuttaan” ja vain syrjäkylissä se vielä tunnetaan. Samoin oli tilanne ennen sotia Laatokan karjalassa.
Lähinnä Suojärvellä ja Salmissa peli vielä tunnettiin ja sitä harrastettiin, mutta sielläkin syrjäkylissä.
Heimosotien jälkeen Suomeen siirtyneet Vienan ja Aunuksen siirtolaiset pelasivat kyykkää kesäjuhlillaan.
Myös Kannaksella ja Inkerissä peli tunnettiin.
Vuonna 1951 Karjalan Sivistysseura ry. Boris Karppelan ja Kosti Pamilon johdolla aloitti kyykkäpelin
elvyttämisen uudelleen. Mukaan tuli kuitenkin niin paljon pelaajia ja joukkueita, että pelaajien
paremmuuden selville saamiseksi piti laatia säännöt ja tehdä pistelaskusysteemi. Sääntöihin otettiin tarkasti
mukaan karjalaisen kyykän vanhat pelitavat ja nimitykset. Ainoastaan pistelaskusysteemi ja joukkuepelistä
kehitetty henkilökohtainen peli ovat uutta, samoin parikilpailu ja viisiottelu.
V. 1964 Karjalan Sivistysseura ry.\ ja Karjalan Liitto ry.\ muodostivat yhteistyöelimen, Karjalaisen
Kyykkävaltuuskunnan, jonka tehtävänä oli kyykkätoiminnan valvonta, sen kehittäminen ja sääntöjen
laatiminen, sekä karjalaseurojen välisten mestaruuskilpailujen järjestäminen ja pelituomarien koulutus.
V. 1981 aloitettiin neuvottelut erillisen kyykkäliiton perustamisesta. Neuvottelijaksi Karjalan Sivistysseura suositteli Pentti Ehoniemeä Kylmäkoskelta. Karjalaisen Kyykkäliiton perustava kokous pidettiin
Helsingissä 14.3.1984, jonka seurauksena Karjalainen Kyykkäliitto rekisteröitiin 17.10.1986.
Liittohallituksen muodostivat kuusitoista piirien edustajaa ja yksi Karjalaisen Nuorisoliiton edustaja. Boris
Karppela ja Kosti Pamilo ovat liiton kunniapuheenjohtajia.
Liiton ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Pentti Ehoniemi vuoteen 1989, jolloin puheenjohtajaksi
valittiin Sulo Juvonen Ruokolahdelta. 17.12.1989 tapahtuneen Sulo Juvosen kuoleman johdosta siirtyi
puheenjohtajaksi silloinen varapuheenjohtaja Pentti Sillervo Lahdesta. Sillervo toimi puheenjohtajana
vuoteen 1992, jolloin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Voitto Pulkkinen Korpilahdelta. Voitto Pulkkinen
toimi puheenjohtajana vuoteen 1996, jolloin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Pentti Karvonen Porvoosta.
Vuonna 2012 uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Valeri Kononen.
Kyykkäliiton säännöt muuttuivat hallinnon osalta 29.3.1992 siten, että hallitukseen kuuluu puheenjohtaja
ja kahdeksan jäsentä, jotka vastaavat hallinnon eri osa-alueista. Karjalainen Kyykkäliitto ry.n nimi
muutettiin Suomen Kyykkäliitto ry.ksi Kuopiossa 19.6.1993 liiton ylimääräisessä kokouksessa. Vuonna
2012 hallituksen jäsenmäärä pienennettiin kahdeksasta kuuteen.
Kyykän pelaaminen on hyvä ja halpa, sekä mielenkiintoinen liikuntamuoto. Sen harrastus on voimakkaasti levinnyt ja sitä saa harrastaa ken haluaa. Kuitenkin liiton virallisiin kilpailuihin saavat osallistua
vain liiton jäsenseurojen pelaajat, joilla on voimassaoleva pelaajavakuutuslisenssi. Seurat itse päättävät,
keitä jäsenikseen ottavat.
Kyykkä on todella perinteikäs liikuntalaji. Sen tähden olkoon käyttäytymisemme pelin arvon mukaista.
Me ymmärrämme voittajien ilot, hävinneiden surut ja hutilyöjien harmit. Emme häiritse lyöntiinsä
keskittyvää kilpailijaa. Kiitämme vastustajaa ja pelituomaria. Iloitsemme jälkipeluusta, mutta emme juhli
alkoholin avulla.
\chapter{Eettinen kilpailusäännöstö}
% Reset section numbering
\setcounter{subsection}{0}
\subsection{Yleiset määräykset}
Kilpailutoiminnassa noudatetaan reilun pelin periaatetta. Kyykkäliitto tulee noudattamaan voimassaolevia
SLU:n eettisiä säännöksiä.
\subsection{Dopingmääräykset}
Edellytyksenä kilpailuihin osallistumiseen on, että urheilijat noudattavat Suomen Antidopingtoimikunnan
ja kansainvälisen lajiliiton dopingsääntöjä. Kaikkia urheilijoita, valmentajia ja toimitsijoita velvoitetaan
tutustumaan heitä koskeviin dopingsääntöihin. Tiedot urheilussa kielletyistä dopingaineista ja
menetelmistä löytyvät Suomen Antidopingtoimikunnan vuosittaisesta julkaisusta ”Kielletyt ja sallitut
lääkeaineet urheilussa”. Jollei kansainvälinen lajiliitto ole päättänyt ankarammista rangaistuksista,
minimirangaistukset dopingrikkomuksista ovat:
\begin{enumerate}[label=\arabic*)]
\item Määräaikainen kilpailukielto (pääasiassa 2 vuotta ensimmäisestä dopingrikkomuksesta)
\item Elinikäinen kilpailukielto toistuvasta dopingista.
\item Suomen Antidopingtoimikunnan lausunnon perusteella varoitus.
\end{enumerate}
\subsection{Taloushallinto --- verotus}
Liiton kilpailutoimintaan osallistuva urheiluseura sitoutuu hoitamaan taloushallintonsa säädösten ja
annettujen ohjeiden mukaisesti. Seuraa/joukkuetta, joka suunnitelmallisesti jättää hoitamatta toiminnan ja
urheilijoiden verotukseen liittyvät velvoitteensa rangaistaan liiton kurinpitosäännösten mukaisesti
pääsääntöisesti sulkemalla kilpailutoiminnasta vähintään yhdeksi kilpailukaudeksi. Seurajohdon
vastuuhenkilöt asetetaan liiton kurinpitosäännön määräämään toimitsijakieltoon pääsääntöisesti vähintään
yhdeksi kilpailukaudeksi.
\subsection{Sosiaaliturva}
Jos urheilijan ja urheiluseuran välillä on sovittu, että urheilija saa urheilemisesta kalenterivuodessa tai
pelikaudessa palkkiota vähintään urheilijoiden eläketurvan ja tapaturman järjestämisestä annetussa
asetuksessa säädetyn määrän (vuonna 1999, 56\,640\,mk luontoisetuineen), seuran on järjestettävä hänelle
vakuutuksella eläke- ja tapaturmaturva edellä mainitun asetuksen mukaisesti.
Mikäli seura ei ole järjestänyt urheilijalle edellä mainittua vakuutusta, seurajohdon vastuuhenkilöt asetetaan
liiton kurinpitosäännön mukaiseen toimitsijakieltoon, ja kilpailusta johon urheilija on osallistunut päätetään
liiton kilpailusääntöjen mukaan eikä seura voi käyttää urheilijaa edustustehtävissä.
\subsection{Seuran konkurssi}
Liitto päättää sarjapaikasta sääntöjen mukaan. Pelaajat ovat pääsääntöisesti vapaat siirtymään muihin
seuroihin työsopimuslain määräykset huomioonottaen. Säännöissä on mainittava, että uusi seura voi liiton
päätöksellä jatkaa entisen seuran paikalla, vain ehdolla että se hoitaa entisen seuran ja sen taustayhteisön
urheilutoimintaan liittyvät taloudelliset vastuut. Konkurssipesän voidaan sallia hoitaa kilpailutoiminta
kauden loppuun, jolloin pelaajilla ei ole vapaata siirto-oikeutta. Seuran taustayhteisön konkurssi:
Taustayhteisön konkurssi ei vaikuta seuran kilpailuoikeuteen, jos urheilutoimintaan liittyvät taloudelliset
velvoitteet hoidetaan.
\subsection{Sopupeli}
Urheilutoiminnan eettinen lähtökohta on, että urheilijat, joukkueet ja seurat pyrkivät kilpailutilanteessa
parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. Seura, jonka kilpailutapahtuman tuloksesta on sovittu etukäteen,
menettää kilpailuoikeutensa liiton kurinpitosäännössä määrättäväksi ajaksi pääsääntöisesti vähintään
kahdeksi kaudeksi. Urheilija, joka osallistuu tulosten sopimiseen, asetetaan liiton kurinpitosäännön
määräämään kilpailu- ja toimitsijakieltoon pääsääntöisesti vähintään kahdeksi kilpailukaudeksi. Seuran
toimitsija, joka osallistuu tulosten sopimiseen, asetetaan liiton kurinpitosäännön määräämään
toimitsijakieltoon pääsääntöisesti vähintään kahdeksi kilpailukaudeksi.
\subsection{Vedonlyönti}
Urheilija ja urheilujoukkueeseen kuuluva henkilö kuten valmentaja tai seurajohtaja ei saa itse tai edustajan
kautta lyödä vetoa omasta kilpailutapahtumasta. Rikkomuksesta seuraa liiton kurinpitosäännön mukainen
pääsääntöisesti vähintään yhden kilpailukauden kilpailu- ja toimitsijakielto.
\end{document}